Liputuspäivät Suomessa – Kunnioitusta ja juhlaa lipun liehutuksella

Suomalaiset liputuspäivät ovat tärkeä osa kansallista perinnettämme. Ne ovat päiviä, jolloin nostamme Suomen lipun salkoon juhlistamaan merkittäviä tapahtumia ja henkilöitä, osoittamaan kunnioitusta tai ilmaisemaan surua. Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi, mitä liputuspäivät ovat, milloin ne sijoittuvat vuonna 2024 ja miten liputus käytännössä suoritetaan.

Viralliset liputuspäivät

Viralliset liputuspäivät ovat päiviä, jolloin valtion virastot ja laitokset ovat lailla velvoitettuja liputtamaan. Nämä päivät on määritelty liputusasetuksessa, ja ne ovat:

• 28.2. Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä
• 1.5. Vappu eli suomalaisen työn päivä
• 12.5. Toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäivä
• 4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä
• Kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai eli juhannuspäivä (22.6.2024)
• Marraskuun toinen sunnuntai eli isänpäivä (10.11.2024)
• 6.12. Itsenäisyyspäivä
• Vaalipäivät ja tasavallan presidentin toimeenastumispäivä

Vakiintuneet liputuspäivät

Vakiintuneet liputuspäivät ovat niitä, joita ei ole säädetty laissa tai asetuksessa, mutta joita suositellaan liputettavaksi. Vuonna 2024 nämä päivät ovat:

• 5.2. J. L. Runebergin päivä
• 19.3. Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä
• 9.4. Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä
• 27.4. Kansallinen veteraanipäivä
• 9.5. Eurooppa-päivä
• 12.5. J. V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
• Toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneitten muistopäivä
• 6.7. Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä
• Elokuun viimeinen lauantai, Suomen luonnon päivä
• 1.10. Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä
• 10.10. Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä
• 24.10. Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
• 6.11. Svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
• 20.11. Lapsen oikeuksien päivä
• 8.12. Jean Sibeliuksen päivä eli suomalaisen musiikin päivä

Liputusajat ja -tapa

Liputus alkaa aamulla kello kahdeksan ja päättyy auringon laskiessa, viimeistään kello 21. Juhannuksena ja itsenäisyyspäivänä on omat erityisajat. Liputus tulee suorittaa arvokkaasti, ja lippu tulee laskostaa niin, että sininen väri jää päällimmäiseksi.

Muiden lippujen käyttö

Suomen kansallislipun rinnalla voi liputtaa myös EU-lipulla tai muilla lippuilla, kuten maakuntalipuilla tai saamelaisten lipulla. Lipun sijoittelussa on omat sääntönsä, jotka määräävät, missä järjestyksessä liput tulee nostaa.

Ahvenanmaan ja saamelaisten liputuspäivät

Ahvenanmaalla ja saamelaisilla on omat liputuspäivänsä, jotka heijastavat niiden kulttuurien erityispiirteitä ja historiaa. Ahvenanmaalla liputetaan maakunnan omalla lipulla, ja saamelaisilla on omat liputuspäivänsä, jolloin he liputtavat omalla kansallisella lipullaan.

Liputuspäivät ovat osa suomalaista identiteettiä ja kulttuuria. Ne tarjoavat tilaisuuden juhlistaa yhteisiä saavutuksia ja muistella merkittäviä hetkiä historiassamme. Liputuspäivinä voimme yhdessä iloita itsenäisyydestämme ja osoittaa kunnioitusta niille, jotka ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen yhteiskuntaan.